|

SÄÄNNÖT
VENEEN
VUOKRAUS
Yhteystiedot:
puheenjohtaja Arja Alfthan
050 5093412
sihteeri
Anu Takaniemi
0503556924
rahastonhoitaja Eija Parikka
040 5374009
|
Valkeakosken Sääksmäen Saarioispuolelle perustettiin keväällä 2002
kirkkovenesoutuporukka Saarioispuolen kyläyhdistyksen alajaostoksi. Omalta
osaltamme haluamme edistää puuvenekulttuuria ja kirkkoveneperinnettä. Soutajiksi
kelpuutetaan naiset ikään katsomatta. Niin nuoret kuin iki-nuoretkin ja kaikki
siltä väliltä ovat tervetulleita rehtiin liikunnalliseen harrastukseen ja
samalla nauttimaan Suomen kauniista luonnosta.
Nimeksi annettiin Iku-Turson Akat. Nimi Iku-Turso esiintyy Kalevalassa ja
vanhoissa kansanrunoissa. Siellä Iku-Turso on merihirviö, joka Pohjolan emännän
kehoituksesta nousee merestä tuhoamaan sammon ryöstömatkalta palaavat Kalevalan
sankarit. Väinämöinen ottaa kuitenkin hirviötä korvista kiinni ja saa sen
mahtisanallaan painumaan ikuisiksi ajoiksi meren pohjaan.
Kirkkoveneissä kiehtovat yhdessäolo ja porukkahenki. Osaltaan tämä on
lisännyt kirkkovenesoudun suosiota vuosi vuodelta. Sen suosiosta kertoo
kirkkovenesarjojen lisääntyminen Suomen Soutuliiton tapahtumissa. Iku-Turson
Akat kouluttaa vuosittain joitakin jäsenistään perämiehiksi ja tällöin voimme
osallistua erilaisiin soututapahtumiin ja -kilpailuihin.
|
 |
 |
|
|
|
Kirkkoveneen historiaa
Varhaisimmat havainnot kirkkoveneistä ajoittuvat 1600-luvulle. Tällöin
kirkko alkoi vaatia kaikkia ripittäytymään ja käymään jumalanpalveluksissa.
Järvialueilla ja rannikoilla vene oli nopein kulkuneuvo, sillä matkat olivat
pitkiä ja tiet olemattomia. Nykyään kirkkovenesoudun yhteys kirkolliseen
perinteeseen on kuitenkin lähes kadonnut. Kirkkoveneet katosivat 1920-luvulle
mennessä. Rautatiet, höyrylaivat ja linja-autot yhdessä uskonnonvapauslain
kanssa tekivät kirkkoveneen tarpeettomaksi. Alkuperäisiä kirkkoveneitä on
museoitu useilla paikkakunnilla eripuolilla maata mm. Luopioisissa.
Iku-Turson Akat haluavat nostaa esiin kirkkoveneen alkuperäisen
käyttötarkoituksen eli vuosittain soutukauden alussa otamme perinteeksi soutaa
noin 10 kilometrin matkan Sääksmäen kirkkoon jumalanpalvelukseen. Vielä
1960-luvun alkupuolella (ennen Sääksmäen Sillan rankentamista 1963)
Saarioispuolelta soudettiin yleisesti Vanajan yli pitäjän kirkkoon Sääksmäelle
|
|
|
|